Koronavirus yllättäjänä: Klassisen kansanterveystyön oppitunti

SARS-CoV-2-pandemia on aiheuttanut miljoonia tartuntoja eri puolilla maailmaa. Epidemian leviämistä on pyritty rajoittamaan monin toimin. Ne kuitenkin tehoavat vain, jos jokainen toimii vastuullisesti ja noudattaa ohjeita. Laumaimmuniteetin saavuttaminen yhteiskunnassa on kaukana, joten tavoitteena on kehittää rokote. Se valmistuu oletettavasti vuonna 2021. Tällä hetkellä on kuitenkin varauduttava tartuntariskin suurenemiseen etenkin talvella 2020–2021. Tartuntojen vähentämiseen pyrkivät, käyttäytymistä muokkaavat toimet ovat siis edelleen tarpeen.

Uuden koronaviruksen eli SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama epidemia käynnistyi Kiinassa tammikuussa 2020. SARS-CoV-2 on geneettisesti hyvin samankaltainen kuin SARS-virus, jonka aiheuttama epidemia alkoi sekin Kiinasta vuonna 2003. Uskoakseni vain harvat osasivat tammikuussa ennakoida, että koronavirus aiheuttaisi maailmanlaajuisen pandemian, joka sairastuttaisi miljoonia ihmisiä, johtaisi satoihin tuhansiin kuolemantapauksiin ja vaikuttaisi vakavasti maailmantalouteen.

Ensimmäiset Kiinasta saadut tiedot eivät vaikuttaneet kovinkaan silmiinpistäviltä. Sairastuneiden osuus oli 1,1 tapausta 1 000 asukasta kohti ja kuolleisuus 4,8 kuolemantapausta 100 000 asukasta kohti. Luvut eivät kuitenkaan sopineet yhteen. Kyseessä on ilmateitse tarttuva virus, jota ei ole todettu aiemmin ihmisellä. Vuoden 2003 SARS-epidemian kokemusten perusteella 4,8 tapauksen kuolleisuus 100 000 henkilöä kohti ja 1 tartunta 1 000 henkilöä kohti ei vaikuta uskottavalta.

Puoli vuotta myöhemmin – mitä on opittu?

SARS-CoV-2 on nyt aiheuttanut maailmanlaajuisen pandemian. Tartuntoja oli syyskuun alussa lähes 30 miljoonaa ja tiedossa olevia kuolemantapauksia lähes miljoona.¹ Virus tarttuu herkästi, mutta epidemian leviämistä pystytään tehokkaasti hillitsemään nykyisillä toimilla: pitämällä fyysistä etäisyyttä, rajoittamalla väkijoukkojen kokoa, huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta, käyttämällä suu-nenäsuojuksia, järjestämällä ripeä pääsy ilmaiseen SARS-CoV-2-testaukseen sekä rajoittamalla matkustamista maihin, joissa tartuntapaine on korkea.

Toimet kuitenkin tehoavat vain, jos jokainen noudattaa ohjeita. Tätä taas on vaikea valvoa. Yksilöiden vastuullinen toiminta onkin keskeistä epidemian hillitsemiseksi. Virus kiertää edelleen eikä katoa, ja tehokkaan rokotteen valmistumiseen on pitkä ja kivinen tie.

On havaittu, että joidenkin potilaiden kohdalla virus aiheuttaa veritulppia ja voi johtaa ns. hyperinflammaatio-oireyhtymään. Tiedetään myös, että kuolleisuutta voidaan pienentää varhaisella antikoagulanttihoidolla ja vaimentamalla immuunijärjestelmän toimintaa steroideilla. On myös huomattu, että joillakin potilailla oireet voivat jatkua kuukausia akuutin infektion jälkeen ja että kuolleisuus suurenee huomattavasti, jos potilas on yli 70-vuotias tai hänellä on sydän- tai verisuonitauti, diabetes tai korkea verenpaine.

Laumaimmuniteetista on puhuttu paljon. Tällä käsitteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osuus väestöstä on immuuneja, että viruksen on vaikea löytää alttiita henkilöitä tartutettavakseen. SARS-CoV-2-virustartunnan saanut henkilö tartuttaa viruksen keskimäärin 2,5 henkilöön, ellei tartuntoja pyritä rajoittamaan. Tämä tarkoittaa, että tartuntapaine laskee vasta kun 60 % väestöstä on immuuneja. Jos käytössä olisi 75-prosenttisesti tehokas rokote, tartuntapaine pienenisi vasta kun 80 % väestöstä olisi rokotettu.

Euroopan eri maissa tehdyissä tutkimuksissa on useimmiten todettu, että vain noin 10 % on immuuneja. Tieto perustuu SARS-CoV-2-vasta-aineiden määrityksiin. Pienissä taskuissa, joissa tartuntapaine on korkea, immuunien henkilöiden osuus on 20 prosentin luokkaa. Laumaimmuniteetin saavuttaminen on siis todella kaukana.

Tulevien 12 kuukauden tapahtumat eivät ole ennakoitavissa

Kyseessä on uusi virus, joten tulevan talven tapahtumia ei pystytä ennakoimaan varmasti. Kaikkien muiden hengitysteitä affisioivien virusten (esimerkiksi influenssavirusten) kohdalla tartuntamäärät lisääntyvät talvisin. Ylähengitysteitä affisioivia koronaviruksia on neljä. Kun SARS-CoV-2-viruksen käyttäytymistä mallinnettiin näiden neljän koronaviruksen käyttäytymisen pohjalta, todettiin selvästi, että tartuntapaine todennäköisesti suurenee talvella.² Tällöin viruksen tartuttavuus lisääntyy.

Tartuntapaineen hillitsemiseen pyrkiviä nykytoimia on pidettävä yllä ja mahdollisesti tehostettava. Tämä on keskeisen tärkeää, jotta yhteiskuntaa ei jouduta sulkemaan uudelleen. Esimerkiksi koulujen sulkemista on pyrittävä välttämään hinnalla millä hyvänsä.

Yhteiskunnan avaaminen uudelleen

Euroopan eri maissa pandemiaan on reagoitu eri tavoin. Toimintatapojen erot tulevat esiin, kun tarkastellaan eri väestöissä todettavaa ylikuolleisuutta. European Mortality and Morbidity ‑hankkeessa (EUROMOMO) on selvitetty asiaa EU- ja ETA-alueilta ja Isosta-Britanniasta saatujen tietojen pohjalta.³ EUROMOMO-tiedoista huomataan, että Kreikassa ja Pohjoismaissa (Ruotsia lukuun ottamatta) ylikuolleisuus on pystytty pitämään niin pienenä, että kuolleisuus on normaalialueen rajoissa.

Matkustusrajoituksiin on kiinnitetty paljon huomiota, samoin siihen, miten eri maissa on sallittu matkailu ulkomaille – ja sittemmin suljettu yhteiskunta uudelleen ja kehotettu välttämään matkailua. Voidaan olettaa, että nämä rajoitukset säilyvät talven ajan, mikäli tartuntamäärien heikko nousu jatkuu useimmissa Euroopan maissa.

Rokote tulee varmasti saataville

Rokotteen kehittäminen onnistuu varmasti. Rokotekehityksen epäonnistuminen olisi hyvin yllättävää, kun otetaan huomioon nykyteknologian tuomat hyödyt, tietämys virusinfektioita torjuvan immuniteetin mekanismeista ja se, että meneillään on tällä hetkellä yli 70 rokotehanketta eri puolilla maailmaa.

Useita rokotteita arvioidaan parhaillaan vaiheen II ja vaiheen III tutkimuksissa. Ensimmäinen rokote nimeltä Sputnik-V on jo hyväksytty Venäjällä, mutta sitä ei ole arvioitu vaiheen III tutkimuksissa ja sen testausryhmään kuului vain 76 henkilöä.⁴ Rokotteita on tutkittava sen varmistamiseksi, että ne täyttävät yleiset teho- ja turvallisuusvaatimukset. On mainittava, että Oxfordissa kehitettävän rokotteen vaiheen III tutkimus keskeytettiin mahdollista haittavaikutusta koskeneen ilmoituksen vuoksi.⁵

Asia on erityisen tärkeä siksi, että pandemian pysäyttämiseksi on rokotettava 60–80 % väestöstä. Tämä koskee myös Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian maita. Myyntiluvallisia rokotteita ei kuitenkaan todennäköisesti tule saataville ennen vuotta 2021.

Lopuksi

Useimmissa Euroopan maissa on avattu yhteiskuntaa ja samalla rajoitettu väkijoukkojen kokoontumista, säilytetty suuren riskin maita koskevat matkustusrajoitukset ja edellytetty suu-nenäsuojuksen käyttöä kodin ulkopuolella.Näitä sääntöjä on todennäköisesti noudatettava talven ajan, sillä tartuntariski oletettavasti suurenee talvella.