Skip to Content

Syöpäpotilaiden määrä kasvaa ja kustannuksia tulee seurata: Syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset saatavissa myös julkisesti

Dekoriiniin perustuva eeniterapia: Metaplastisen rintasyövän uusi mahdollinen adjuvanttihoito tulevaisuudessa?

Syöpien määrä on kasvussa. Vuonna 2016 todettiin Suomessa 34 000 uutta tapausta, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin 10 vuotta aiemmin. Maantieteellisten alueiden välillä on eroja syövän ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa, mutta ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan useimmissa maissa samalla kun kuolleisuus pienenee. Syöpätapausten määrän kasvun suurin syy on väestön ikääntyminen.1-3 

Syövän aiheuttamia kustannuksia on tutkittu useassa tutkimuksessa.2-7 Syövän aiheuttamissa kustannuksissa on suuria eroja maiden välillä, myös Euroopan sisällä,4 ja vahva kasvutaipumus.7 Potilaiden määrän kasvu ja uusien hoitomenetelmien kehittäminen vaikuttavat siihen, että kustannuspaineita on jatkossakin. Syöpä aiheuttaa suoria hoitokustannuksia, suoria muita kustannuksia, kuten matkakustannuksia, sekä epäsuoria kustannuksia, kuten menetettyä tuottavuutta.8 Epäsuorien kustannusten arvioidaan olevan suuremmat kuin suorien kustannusten.3 Kustannusten laskutapa kuitenkin vaihtelee tutkimusten välillä johtuen erilaisesta tilastoinnista ja datan saatavuudesta eri maissa, joten suora vertailu on haastavaa. 

Kokonaiskustannukset kasvaneet Suomessa maltillisesti
Viime vuosina on Suomessakin keskusteltu paljon uusista, kalliista lääkehoidoista ja muista uusista menetelmistä. Syöpäsäätiö teetti tämän vuoksi tutkimuksen,9,10 jossa tarkasteltiin syövän aiheuttamien kokonaiskustannusten kehitystä vuosina 2004–2014. Tutkimusta rahoitti myös LähiTapiola. Kustannuksiin sisällytettiin suorat hoitoon liittyvät kustannukset erikoissairaanhoidosta ja perustervey-denhuollosta, seulonnan kustannukset sekä Kelan maksamat korvaukset lääkkeistä, kuntoutuksesta, sairauspäivistä ja työkyvyttömyydestä. 

Tutkimusten perusteella näyttää, että syövän aiheuttamien kokonaiskustannusten kasvu on ollut Suomessa maltillisempaa kuin muissa tutkimuksissa. Kustannukset uutta syöpätapausta kohden ovat jopa laskeneet, mikä viittaa parantuneeseen kustannustehokkuuteen. Kustannusten painopiste on myös siirtynyt vuodeosastohoidosta polikliiniseen erikoissairaanhoitoon ja sairaalan ulkopuoliseen lääkehoitoon. Syövästä aiheutuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on myös vähentynyt 2000-luvulla työikäistä kohden laskettuna. 

Samaan aikaan hoitotulokset esimerkiksi kuolleisuutena mitattuna ovat parantuneet. Koska nykyään useissa yleisimmissä syövissä kuolleisuus on kohtuullisen pientä, tulisi jatkossa mittaamista kehittää arvioimaan potilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä nykyistä paremmin. Jääkö potilaille hoidon jälkeen pysyviä haittoja vai pystyvätkö he elämään normaalisti ja laadukkaasti?

Kokonaiskustannuksia voi nyt seurata Syöpäsäätiön verkkosivujen kautta
Tutkimuksen johtopätöksissä todettiin, että kustannuksia on syytä seurata jatkossa tiheämmin. Hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja niiden kustannusvaikutukset eivät ole ilmeisiä. Tiedot koottiin THL:n, Syöpärekisterin ja KELA:n tietokannoista ja huomattiin, että ei ole kovinkaan suuri vaiva koota näitä tietoja yhteen ja muuntaa kustannustiedoksi. Syöpäsäätiö kehitti kerran vuodessa päivitettävän työkalun, jolla syövän aiheuttamia kokonaiskustannuksia voidaan seurata maakunnittain ja syöpätyypeittäin. 

Syövän kustannukset Suomessa -työkalu on saatavilla Syöpäsäätion internetsivuilla (Kuva 1). Työkalussa voi tehdä rajauksia diagnooseittain, vuosittain ja maakunnittain, ja sen avulla voi siirtää tulokset myös taulukkolaskentamuotoisesti omaan käyttöön. Työkalun julkaisun yhteydessä sisältönä on käytetty vuosien 2014–2016 kustannuksia. Työkalun toteutuksessa yhteistyökumppanina toimi Nordic Healthcare Group Oy.

Työkalun avulla on helppo havainnollistaa, miten eri syövät aiheuttavat eri suuruiset kokonaiskustannukset ja kuinka eri syövissä korostuvat eri kustannustekijät. Esimerkiksi rintasyövässä 18 % kustannuksista aiheutuu sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä ja toiset 18 % seulonnasta, kun taas eturauhassyövässä tuottavuuden menetykset aiheuttavat vain 6 % kokonaiskustannuksista, eikä seulontaa tehdä. Alustavasti näyttää siltä, että maakuntien välillä on melko suuriakin eroja kustannuksissa suhteessa uusiin syöpätapauksiin. Osittain eroja selittänee erot kirjaamiskäytännöissä. Kirjaaminen kuitenkin paranee ja yhtenäistyy jatkuvasti, ja viime vuosina myös avohoidon diagnoosikirjaukset ovat selvästi parantuneet. Yksi merkittävä puute rekistereihin perustuvassa kustannusseurannassa on potilaan ja omaisten omien panosten puuttuminen. Etenkin kun hoito muuttuu yhä avopainotteisemmaksi, olisi nämä tekijät hyvä saada tulevaisuudessa jotenkin mukaan tarkasteluun.

Syöpäsäätiö toimii edelläkävijänä
Useissa tutkimuksissa on todettu, että vaikuttavuutta ja kustannuksia on relevanteinta seurata joko terveysongelmaan tai asiakkaaseen liittyen. Perinteisestihän mittaaminen etenkin kustannusten osalta on ollut tuotantoyksikköihin keskittyvää. On mitattu sairaaloiden tuottavuutta tai eri palveluiden kustannuksia.

Syöpäsäätiön toteuttama palvelu osoittaa, että jo nyt voidaan Suomen ainutlaatuisen kattavista rekistereistä koota tietoa terveysongelmittain ja tämä tulisikin ulottaa myös muihin potilasryhmiin ja kattamaan myös keskeiset sosiaalipalveluiden asiakasryhmät. Päätösten tulisi pohjautua kokonaiskustannuksiin ja tuloksiin sen sijaan, että arvioidaan yksittäisiä kulueriä – kuten robottileikkauksia tai lääkekustannuksia.

  • Suomessa rekistereihin kertyy kattavasti tietoa palveluiden käytöstä ja niiden kustannuksista. Kirjaaminen kehittyy jatkuvasti ja mahdollistaa nyt jo kohtuullisen hyvät arviot tautikohtaisten kustannusten muodostumisesta. Syöpätauteihin onkin kehitetty työkalu, jossa vuosittain päivitetään syövän aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle. Syöpärekisteri julkaisee vaikuttavuustietoja ja nyt voidaankin ainutlaatuisella tavalla seurata tulosten ohella sitä, millaisilla kustannuksilla ne on saatu aikaan. Työkalu mahdollistaa myös kustannusjakauman tarkastelun sekä maakunnittaisen vertailun.

  • Sidonnaisuudet: 
    Torkki: Kehitysjohtaja: Nordic Healthcare Group Oy 6/2017, luento-/asiantuntijapalkkio (Roche, MSD, Abbvie), useita VN TEAS -tutkimushankkeita.

    Leskelä: Työsuhde ja osakas: Nordic Healthcare Group, luento-/asiantuntijapalkkio (Roche), useita VN TEAS -tutkimushankkeita.

    Karjalainen: Luento-/asiantuntijapalkkio (ilman palkkiota Mediuutisten SuomiAreena-tapahtumissa puhujana vuosina 2017 ja 2018), luottamustoimet (SOSTE Sosiaali ja terveys ry, hallituksen jäsen)

  • 1. Ferlay J, Shin HR, Bray F, Forman D, Mathers C, Parkin DM. Estimates of worldwide burden of cancer in 2008: GLOBOCAN 2008. Int J Cancer 2010;127(12):2893–2917. 2. Møller H, Fairley L, Coupland V, Okello C, Green M, Forman D, Møller B, Bray F. The future burden of cancer in England: incidence and numbers of new patients in 2020. Br J Cancer 2007;96:1484–1488. 3. Jönsson B, Wilking N. The burden and cost of cancer. Ann Oncol 2007;18(suppl 3): 8–22. 4. Luengo-Fernandez R, Leal J, Gray A, Sullivan R. Economic burden of cancer across the European Union: a population-based cost analysis. Lancet Oncol 2013; 14:1165–1174.  5. Warren JL, Yabroff KR, Meekins A, et al. Evaluation of trends in the cost of initial cancer treatment. J Natl Cancer Inst 2008;100(12):888–897. 6. Mariotto AB, Yabroff KR, Shao Y, Feuer EJ, Brown ML. Projections of the Cost of Cancer Care in the U.S.: 2010-2020. J Natl Cancer Inst 2011;103(2):117–128. 7. Sullivan R, Peppercorn J, Sikora K, et al. Delivering affordable cancer care in high-income countries. Lancet Oncol 2011;12:933–980. 8. Francisci S, Yabroff KR, Gigli A, Mariotto A, Mezzetti M, Lipscomb J. Advancing the science of cancer cost measurement: challenges and opportunities. Ann Ist Super Sanita 2013;49(1):73–78. 9. Torkki P, Leskelä R, Linna M, et al. Cancer costs and outcomes in the Finnish population 2004–2014. Acta Oncol 2018a;57:297–303. 10. Torkki P, Leskelä R, Linna M, et al. Cancer costs and outcomes for common cancer sites in the Finnish population between 2009–2014. Acta Oncol 2018;57:983–988.

Back to top