Suomi on jäänyt jälkeen muista EU-maista kliinisen syöpälääketutkimuksen määrässä – rivakoita toimenpiteitä tarvitaan
Syöpien määrä lisääntyy kaikkialla maailmassa väestön vanhetessa. Syöpätaudit aiheuttavat Suomessa yhteiskunnalle vuosittain yhteensä noin miljardin euron välittömät ja välilliset kustannukset. Kehitteillä olevat uudet syöpälääkkeet ja hoitomuodot ovat mullistamassa syövän hoitoa, mutta tutkimushyötyjen ja lääkkeiden polku suomalaisen potilaan luokse on mutkainen. Siksi olemme jäämässä kliinisessä syöpälääketutkimuksessa kehityksestä jälkeen. Syövän kliiniseen lääketutkimukseen tarvitaan nyt resursseja.
Challenge Finland (Business Finland) -ohjelman puitteissa toteutettu ja äskettäin julkaistu TEHO-asiantuntijaraportti on kartoittanut Euroopassa tehtyjä kliinisiä syöpätutkimuksia. Raportti löytyy osoitteesta www.cancertrials.fi. Raportin pohjana toimivat clinicaltrials.gov-tietokantaan vuosina 2000–2017 rekisteröidyt kliiniset syöpätutkimukset. Raportissa painotetaan, että Suomi kuuluu maailman kirkkaimpaan kärkeen, mitä tulee syöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisennusteeseen. Näin hyvä sijoitus voidaan kuitenkin saavuttaa monella eri tavalla, eikä huippusija vielä tarkoita sitä, että Suomi olisi syövän lääkehoidossa maailman mallimaa.
Uusimmat hoitomuodot ja lääkkeet tulevat ensinnä potilaan ulottuville usein kliinisten tutkimusten kautta. Osallistuminen tutkimuksiin myös harjaannuttaa sairaalan lääkäreitä ja hoitajia uusien lääkkeiden käyttöön. Kliiniset lääketutkimukset ovat siis samalla sekä välttämätön että erittäin mielenkiintoinen osa dynaamista terveydenhuoltoa. Kliinisten syöpälääketutkimusten määrässä Suomi on kuitenkin merkittävästi verrokki-EU-maita jäljessä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää jumbomaaksi.
On maamme köyhä, siksi jää?
TEHO-raportin mukaan Suomessa tutkitaan paljon hematologisia syöpiä sekä eturauhas-, rinta- ja keuhkosyöpiä. Noin 80 % kliinisistä syöpätutkimuksista on lääketutkimuksia. Suomalaisten syöpälääketutkimusten osuus jää koko Euroopan mittakaavassa verrattain pieneksi (1,4 %), mikä ei tietenkään ole yllättävää ottaen huomioon väestöpohjamme. Tarkemman kuvan Suomen koosta kliinisen syöpälääketutkimuksen kartalla saa, kun asemoidaan kaikki Euroopan maat kuvaajaan, jossa kliinisten syöpälääketutkimusten määrä on suhteutettu kunkin maan bruttokansantuotteeseen.
Tällaisella kartalla suuret Euroopan maat, kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, pelaavat aivan omassa liigassaan. Alle 900 miljardin (bkt) euron maissa Belgia ja Hollanti erottuvat selvästi keskisarjan mestareina. Tanska ja ehkä vähän yllättäen Puola ovat sijoittuneet hyvin. Itävalta edustaa hyvää eurooppalaista keskiarvoa. Norja ja Ruotsi voisivat petrata vähän paremmin. Entä missä on Suomi? Suomi löytyy siitä liigasta, missä pelaavat Kreikka, Romania, Portugali ja Irlanti. Monen mielestä Suomen pitäisi varmaankin pelata samassa sarjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Jos esillä oleva tulosaineisto ei Suomea mairittele, niin mikä on tulevaisuuden suunta? Siitäkin saa osviittaa katsomalla TEHO-raportissa esitettyjä kuvaajia. Yhdysvalloissa ja Kiinassa syöpätutkimusten määrän kasvu on ollut huikeaa lähes koko seurantajakson, kun taas Euroopassa kasvu on jäänyt laimeaksi. Kehitys on ollut suurimmassa osassa EU-maita laskusuunnassa vuodesta 2014 lähtien. Pohjoismaisessa vertailussa Tanska näyttäytyy edukseen aivan viime vuosien notkahdusta lukuun ottamatta. Suomen kohdalla ei kasvua ole havaittavissa. Tosin FIMEA:n tuoreessa tiedonannossa (14.1.2019) väläytettiin tutkimussuunnitelmien muutoksissa tapahtunutta lisäystä, joka voi indikoida positiivista kehitystä.
Miksi kliinistä syöpälääketutkimusta tulisi edistää Suomessa?
TEHO-raportti antaa Suomelle huonon kouluarvosanan kliinisten syöpätutkimusten määristä. Miksi välttävästä arvosanasta pitäisi olla huolissaan? Tähän on montakin syytä. Kliinisestä syöpätutkimuksesta hyötyvät niin potilaat, terveydenhuollon toimijat kuin yhteiskuntakin. TEHO-raportti esittää tanskalaisen arvion kliinisten tutkimusten euromääräisistä hyödyistä terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Esitämme alla hyödyt kuitenkin vain yhteenvedon omaisesti.
Potilaalle kliiniset tutkimukset tarjoavat mahdollisuuden päästä uusimpien hoitomuotojen piiriin, mikäli standardihoidot eivät tehoa. Vaikka osallistuminen kliiniseen tutkimukseen ei välttämättä tarkoita tepsivää hoitoa, niin toki uusimpiin lääkkeisiin liittyy paljon uusia hoidollisia odotuksia. Tutkimuspotilaiden hoitoon liittyy tavallista tarkempi seuranta, mikä lisää tutkimuspotilaan tyytyväisyyttä. Sitä lisää myös mahdollisuus henkilökohtaisella panoksella edistää tiedettä ja ennen kaikkea mahdollisuus auttaa omasta sairaudesta kärsiviä potilaita tulevaisuudessa.
Sairaalat hyötyvät tutkimuksen yhteydessä toteutettavista hoidoista, sillä uudet syöpähoidot ovat usein hyvin kalliita. Kustannuksia säästetään, kun hoitoja toteutetaan osana lääkeyrityksen rahoittamaa kliinistä tutkimusta. Lääkelaskut menevät yritykselle eikä veronmaksajalle. Sairaaloille on hyötyä kliinisestä syöpätutkimuksesta myös henkilöstön osaamisen kehittymisen ja lisääntyneiden resurssien, kuten uusien laitteiden ja hoitokäytäntöjen, kautta. Uusia hoitomuotoja otetaan tavallisesti nopeammin käyttöön sellaisissa sairaaloissa, joissa tarvittavaa kokemusta on jo karttunut kliinisissä tutkimuksissa. Kliiniset lääketutkimukset synnyttävät uutta tietoa ja julkaisut lisäävät tutkijoiden tunnettavuutta maailmalla. Lisäämällä kliinistä syöpätutkimusta voitaisiin siis monin tavoin varmistaa suomalaisen hoidon laadun säilyminen kansainvälisellä huipputasolla jatkossakin.
Kliinistä syöpätutkimusta lisäämällä voidaan saavuttaa myös laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Yhteistyö kansainvälisten lääkeyritysten kanssa luo Suomeen lisää työpaikkoja ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Tanskalaisen arvion mukaan vuonna 2015 aloitettujen kliinisten tutkimusten määrä loi maahan 935 uutta työpaikkaa, joista lähes 60 % syntyi yksityiselle sektorille. Kliinisen tutkimuksen sujuvuutta edistävien rakenteiden luominen tekisi askel askeleelta myös Suomesta houkuttelevamman ympäristön terveysalan elinkeinotoiminnalle, poikimaan uusia terveysalan työpaikkoja.
Mahdollisia lääkkeitä syöpälääketutkimuksen kipuiluun
TEHO-raportissa1 esitetään muutamia mahdollisia lääkkeitä asiantilan parantamiseksi, joskin lopulliset toimenpiteet ja ratkaisut kliinisten syöpätutkimusten lisäämiseksi vaativat paljon laajempaa keskustelua ja sidosryhmien kuulemista kuin mitä tähän mennessä on käyty. Tässä mielessä on ilahduttavaa, että esimerkiksi eduskunnassa on juuri käyty asiasta keskustelua,2,3 joka jatkuu toivottavasti myös uudella hallituskaudella. Kliiniseen lääketutkimukseen liittyviä linjauksia olisi hyvä saada mukaan myös kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan. Pelkän keskustelun lisäksi vaaditaan jo nyt myös pikaisia toimenpiteitä.
Aivan selviin kansallisiin prioriteetteihin pitäisi kuulua laaja-alaisesti kliinisen tutkimuksen koordinaatiosta vastaava ”clinical trial office” eli CTO, joka koordinoisi kliinisten kokeiden valmistelua, neuvotteluja, suoritusta ja raportointia. Tutkijalähtöisissä tutkimuksissa mukana tulisi olla myös sairaalan ja tutkijaryhmien välistä yhteistyötä. Varsinkin tämä voisi luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi biomarkkerianalytiikan alueella. Kliinisten tutkimusten keskeisin pullonkaula on varmasti myös lääkärien ajan puute. Lähes puolet lääkäreiden tekemästä tutkimuksesta toteutetaan nykyisin iltaisin ja viikonloppuisin.4 TEHO-raportti ehdottaa, että kliinisen tutkimuksen rahoituksessa tulisi huomioida tutkimustyötä tekevän lääkärin palkka siten, että tutkimus saataisiin integroitua tavallisen lääkärintyön oheen joko osa- tai kokopäiväisesti. Tähän tavoitteeseen on varmasti löydettävissä laaja konsensus.
Muitakin ongelmakohtia löytyy. Suomessa varhaisen vaiheen kliiniseen tutkimukseen tai prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen kuilua ylittäviin translationaalisiin tutkimuksiin on vaikea saada rahoitusta. Tutkimusrahoittajan näkökulmasta vahvasti translationaalisessa vaiheessa eteenpäin luoviva tutkimus ei välttämättä kuulu enää akateemisen perustutkimuksen piiriin. Toisaalta yritysrahoituksen saaminen alkuvaiheen tutkimukseen on myöskin haastavaa, koska riskit ovat siinä vaiheessa suuria. Sellainen yhtälö, missä kaikki himoitsevat tuloksia mutta kukaan ei halua osallistua tulosten aikaansaamiseen tarvittavan työn rahoittamiseen, on kieltämättä hankala. Kliinisen syöpälääketutkimuksen edistämiseksi tulisikin kehittää uusia rahoituskanavia, jotka helpottaisivat kuvattuja ongelmia.
-
Suomen toimiva terveydenhuoltojärjestelmä luo eittämättä hyvät puitteet ponnistaa kohti syövänhoidon mallimaan statusta. Tähän pakettiin kuuluvat kliiniset syöpälääketutkimukset. Meillä on toimiva infrastruktuuri, korkeasti koulutettu ja maailmalla arvostettu tutkimushenkilöstö, verkostot, terveyden alan innovaatiot ja materiaaliresurssit, kattavat potilastietorekisterit, yhteistyöhön kykenevät viranomaiset ja potilaiden vahva luottamus tutkimusten turvalliseen toteutukseen. Siinä on kaikki hyvät lähtökohdat maailmanluokan kliiniseen syöpätutkimukseen. Nyt vain pitää olla sisua tunnustaa, että ollaan hännillä, ja asettaa yhteiseksi tavoitteeksi, että huomenna ei enää olla.
-
Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia tähän artikkeliin liittyen.
-
1. TEHO consortium report 2018; saatavissa osoitteessa www.cancertrials.fi. 2. Eeva-Johanna Eloranta. Kirjallinen kysymys Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta. 27.11.2018; saatavilla osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_490+2018.aspx. 3. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila: Vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta.18.12.2018; saatavilla osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_490+2018.pdf. 4. Piitu Parmanne. Lääkärien tieteellinen tutkimus, ennakkotietoja Lääkäri 2018-tutkimuksesta, saatavilla osoitteessa https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1267/laakarit_ja_tieteellinen_tutkimustyo_verkkoon.pdf