Skip to Content
Search Menu

MS-taudin epidemiologia Suomessa: Alueellisia eroja ja korkea ilmaantuvuus

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus. Taudin esiintyvyyden on todettu suurenevan siirryttäessä päiväntasaajalta pohjoiseen päin.1 Suomi kuuluukin muiden Pohjoismaiden tapaan korkean MS-riskin alueeseen (esiintyvyys yli 70/100 000).2 Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa on raportoitu MS-taudin kansalliseksi esiintyvyydeksi viimeisimmissä tutkimuksissa 167–208/100 000, mutta kansainväliseen vertailuväestöön standardoitujen epidemiologisten lukujen vähäinen raportointi vaikeuttaa kansainvälisiä vertailuja.3-5

Suomessa on raportoitu eroja MS-taudin esiintymisessä eri alueiden välillä jo vuodesta 1964,6 mutta nykyaikaisten diagnostisten menetelmien aikana koko maan kattavaa epidemiologista tutkimusta ei ole tehty. Esiintyvyyden on todettu olevan korkein maan länsi- ja lounaisosissa, erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueella, missä esiintyvyydeksi raportoitiin 213/100 000 vuonna 2012.7,8 MS-taudin lisääntyneen esiintyvyyden arvioidaan selittyvän potilaiden pidentyneen elinajan ja aiempaa varhaisempien diagnoosien lisäksi osittain todellisella ilmaantuvuuden kasvulla.9 Taudin ilmaantuvuuden on todettu kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti naisilla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.10,11 Vuosina 2001–2010 Länsi-Suomen alueella (Seinäjoki, Vaasa, Pirkanmaa) raportoitiin MS-taudin ilmaantuvuudeksi 8,2–14,7/100 000 henkilövuotta ja ilmaantuvuus oli 30 vuoden seurannassa noussut varsinkin naisilla.12

Oma tutkimuksemme
Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella MS-taudin epidemiologian alueellisia eroja Suomessa.13 Vertasimme korkean MS-riskin alueeksi tiedetyn Varsinais-Suomen epidemiologisia lukuja Pohjois-Karjalaan, joka on Suomen itäisin sairaanhoitopiiri. MS-potilaat (ICD-koodi G35) poimittiin sairaaloiden tietokannoista ja sairauskertomukset käytiin läpi diagnoosin varmistamiseksi. Kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi alueiden kokonais-ilmaantuvuus ja -esiintyvyys ikävakioitiin Euroopan standardipopulaatiota (ESP 2013) vastaavaksi.

Tulokset ja pohdinta
Vuoden 2016 lopussa MS-taudin ikävakioitu esiintyvyys oli Varsinais-Suomessa 280/100 000 ja Pohjois-Karjalassa 168/100 000. MS-taudin esiintyvyys oli miehillä 168/100 000 (V-S) ja 110/100 000 (P-K) ja naisilla 377/100 000 (V-S) ja 233/100 000 (P-K). Esiintyvyys oli kasvanut Varsinais-Suomessa selvästi vuoteen 2012 verrattuna ollen korkein koskaan Suomessa raportoitu. Pohjois-Karjalan esiintyvyys vaikuttaisi olevan kansallista keskitasoa. Esiintyvyys oli molemmissa ryhmissä 40–49-vuotiailla korkein (Kuva 1).

MS-taudin ikävakioitu ilmaantuvuus 10–69-vuotiailla vuosina 2012–2016 oli Varsinais-Suomessa 12,1/100 000 henkilövuotta ja Pohjois-Karjalassa 8,6/100 000 henkilövuotta (ikäryhmäkohtaiset luvut, kuva 2). Varsinais-Suomessa uusista diagnooseista suurin osa todettiin naisilla (2,58:1), mutta Pohjois-Karjalassa ei sukupuolieroa havaittu. Ikäryhmittäin lasketuissa ilmaantuvuusluvuissa eroa todettiin vain 20–39-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa ilmaantuvuus naisilla oli Pohjois-Karjalassa selvästi Varsinais-Suomea alhaisempi. Pohjois-Karjalassa on tässä ikäryhmässä 10 % vähemmän naisia kuin miehiä, kun taas Varsinais-Suomessa eroa on vain 2 %. Pohjois-Karjalassa on raportoitu väestön vähentymistä (4 % työikäisistä 2001–2012) ja suuri osa muuttotappiosta suuntautuu Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Koska MS-taudin ilmaantuvuus on tyypillisesti korkeimmillaan varhaisessa aikuisiässä olevilla naisilla, selittyy todettu epidemiologinen ero todennäköisesti osittain väestörakenteella osan suurimmassa sairastumisriskissä olevista muutettua alueelta. Koska ilmaantuvuus erosi kuitenkin naisillakin alueiden välillä, olisi jatkossa tarkasteltava myös väestörakenteen eroja tässä suhteessa tarkemmin ja erityisesti muuttajien piirteitä.

MS-taudin ilmaantuvuudessa ja esiintyvyydessä todettiin selvä alueellinen ero Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen välillä. Itä- ja länsisuomalaisten välillä on aiemmin todettu myös merkittäviä geneettisiä eroja,14 mikä saattaa osaltaan olla MS-taudin epidemiologisten erojen taustalla. Myös MS-taudille altistavien ympäristötekijöiden ja elintapojen, kuten D-vitamiinin saannin, UV-säteilylle altistumisen, EBV-infektioiden sekä tupakoinnin, välillä saattaa olla alueellisia eroja.

  • Suomessa on todettu merkittäviä alueellisia eroja MS-taudin epidemiologiassa jo 1960-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitimme ja vertailimme MS-taudin ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Esiintyvyys Varsinais-Suomessa oli korkein koskaan Suomessa raportoitu (280/100 000) ja ilmaantuvuus myös korkea (12,1/100 000 henkilövuotta). Pohjois-Karjalassa luvut olivat noin kolmanneksen matalammat (esiintyvyys 168/100 000 ja ilmaantuvuus 8,6/100 000 henkilövuotta) ollen maamme keskitasoa. Alueelliset erot MS-taudin epidemiologiassa liittyvät mahdollisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä. 

  • Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia.

  • 1. Wang W, Simpson S, Taylor B. 050 Latitude continues to be associated with MS prevalence: an updated meta-analysis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2018;89:A21. 2. Wade BJ. Spatial analysis of global prevalence of multiple sclerosis suggests need for an updated prevalence scale. Mult Scler Int 2014;2014:124578. 3. Grytten N, Torkildsen Ø, Myhr K-M. Time trends in the incidence and prevalence of multiple sclerosis in Norway during eight decades. Acta Neurol Scand 2015;132:29–36. 4. Ahlgren C, Odén A, Lycke J. High nationwide prevalence of multiple sclerosis in Sweden. Mult Scler J 2011;17(8):901–908. 5. Elíasdóttir Ó, Kjartansson Ó, Olafsson E. Prevalence of Multiple Sclerosis in Iceland. Neuroepidemiology 2018;51(1-2):50–56. 6. Rinne UK, Panelius M, Kivalo E, Hokkanen E, Meurman T. Multiple sclerosis in Finland. Acta Neurol Scand 1968;44(5):631–642. 7. Sumelahti ML, Tienari PJ, Wikstrom J, Palo J, Hakama M. Increasing prevalence of multiple sclerosis in Finland. Acta Neurol Scand 2001;103(3):153–158. 8. Åivo J, Kurki S, Sumelahti ML, Hänninen K, Ruutiainen J, Soilu-Hänninen M. Risk of osteoporotic fractures in multiple sclerosis patients in southwest Finland. Acta Neurol Scand 2017;135(5):516–521. 9. Yamout BI, Alroughani R. Multiple Sclerosis. Semin Neurol 2018;38(02):212-225. 10. Koch-Henriksen N, Sorensen PS. Why does the north-south gradient of incidence of multiple sclerosis seem to have disappeared on the northern hemisphere? J Neurol Sci 2011;311(1-2):58–63. 11. Krökki O, Bloigu R, Reunanen M, Remes AM. Increasing incidence of multiple sclerosis in women in Northern Finland. Mult Scler 2011;17(2):133–138. 12. Holmberg M, Murtonen A, Elovaara I, Sumelahti ML. Increased Female MS Incidence and Differences in Gender-Specific Risk in Medium- and High-Risk Regions in Finland from 1981-2010. Mult Scler Int 2013;2013:182516. 13. Pirttisalo AL, Soilu-Hänninen M, Sipilä JOT. Multiple sclerosis epidemiology in Finland: Regional differences and high incidence. Acta Neurol Scand 2018;00:1–7. 14. Salmela E, Lappalainen T, Fransson I et al. Genome-wide analysis of single nucleotide polymorphisms uncovers population structure in Northern Europe. PLoS One 2008;3(10). 

Back to top