Multifokaaliset visuaaliset herätevasteet (mfVEP) ja spektrialueen valokerroskuvaus (SD-OCT) ovat uusia diagnostisia ja prognostisia biomarkkereita optikusneuriitin ja multippeliskleroosin eli MS-taudin arviointiin. SD-OCT ja mfVEP soveltuvat hyvin optikusneuriittiin liittyvien toiminnallis-rakenteellisten korrelaatiotutkimusten toteutukseen. Jopa 20 prosentilla multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavista taudin ensimmäinen kliininen merkki on näköhermotulehdus eli optikusneuriitti.1 Optikusneuriitin ja MS-taudin varhainen toteaminen on ratkaisevan tärkeää ennusteen arvioinnin ja immunosuppressiivisen hoidon aloittamisen kannalta. Näön neurofysiologista arviointia tavanomaisten käänteiskuvioihin perustuvien visuaalisten herätevasteiden (pVEP) avulla käytetään rutiininomaisesti optikusneuriitin ja MS-taudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Tekniikkaan liittyy kuitenkin rajoituksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiinkin arvioimaan uudempien, herkkien menetelmien eli multifokaalisten visuaalisten herätevasteiden (mfVEP) ja spektrialueen valokerroskuvauksen (SD-OCT) arvoa optikusneuriittipotilaiden diagnostiikassa, kun pVEP-tutkimuksen löydökset ovat normaalit. Tutkimusmenetelmät pVEP-tutkimuksessa stimuloidaan potilaan näkökentän tarkoin määriteltyä aluetta, jolloin verkkokalvolla laukeaa sähköisiä potentiaaleja eli vasteita. Nämä sähköiset potentiaalit kulkevat verkkokalvolta näköratoja pitkin näköaivokuorelle. Tälle alueelle asetetuilla elektrodeilla mitataan kummankin silmän VEP-signaalin amplitudia (µV) ja latenssiaikaa (ms). mfVEP on klassisen pVEP-tekniikan kehittyneempi muoto. pVEP-tekniikkaa käytettäessä rekisteröidään…

Etäkuntoutus MS-taudissa voi olla osa laitoskuntoutusta, kun apuna on mobiilisovellus.

Liikunta soveltuu myös vaikeavammaisille

Liikunta soveltuu myös vaikeavammaisille, ja heitä on motivoitava liikkumaan.

Naispuolisilla MS-potilailla oli kutakin vuotta kohti yksi pahenemisvaihe enemmän kuin miespuolisilla tanskalaisessa lasten MS-tautia kartoittavassa tutkimuksessa.

MS-taudin ennusteen arviointi voi olla haastavaa

MS-taudin oireet ja eteneminen ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi taudin ennusteen arviointi on haastavaa.

SARS-CoV-2 ja MS-tauti

Tammikuun 23. päivä tullaan muistamaan historiassa päivänä, jolloin Kiinassa lähes 60 miljoonaa ihmistä asetettiin karanteeniin uuden ja nimensä mukaisesti vaikeaa akuuttia hengitystieinfektiota aiheuttavan koronaviruksen (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2, SARS-CoV-2) vuoksi. Jo helmikuun alussa Suomessa ensimmäiset MS-potilaat ottivat yhteyttä hoitaviin yksiköihinsä suurentuneen infektiopelon vuoksi, ja osa potilaista omaehtoisesti jopa lopetti MS-taudin taudinkulkuun vaikuttavan lääkityksensä. Tätä kirjoitettaessa on myös Suomessa ensimmäinen MS-potilas ehtinyt saada SARS-CoV-2-tartunnan ja sen aiheuttaman COVID-19-infektion ilman tarvetta sairaalahoidolle tai MS-lääkityksen keskeyttämiselle. Potilaiden ja neurologien tilannetta helpottaa tarkka tietämys MS-lääkkeiden vaikutusmekanismeista ja niiden kestoista, vaikka itse SARS-CoV-2-viruksesta ei niin paljon vielä tiedetäkään. Myös MS-taudin vaikeusasteen ennustaminen ja hoidon tehon arviointi ovat edenneet viime vuosina muun muassa magneettikuvantamisen sekä likvorin neurofilamenttimääritysten ansiosta. Hoitopäätöksiä tehtäessä poikkeustilanteessa korostuu enemmän potilaan ja hänen läheistensä sekä hoitavan lääkärin yhteinen päätöksenteko. Potilaiden pelot pitää ottaa tosissaan, mutta lääkäri ei voi myöskään ummistaa silmiään uhkaavalle MS-taudin aiheuttamalle invaliditeetille, mikäli MS-taudin kulkuun vaikuttavan lääkityksen aloituksessa…

#Tuorein julkaisu

MS – tauti

NRO. 1 toukokuu 2020
4. vuosikerta
  • Etâkuntoutus
  • Optikusneuriiti
  • Lasten MS-tauti

Updates on COVID-19

ECTRIMS 2019

#

MS-tauti

Päivi Hämäläinen,

Päivi Hämäläinen,
kuntoutuskeskuksen johtaja, neuropsykologian dosentti

Jukka Saarinen,

Jukka Saarinen,
LT, neurologian ylilääkäri

Mervi Ryytty,

Mervi Ryytty,
LT, neurologian erikoislääkäri, OYS, erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen koordinaattori