MS-taudin hoitotuloksiin vaikuttavat tekijät lapsilla

Tine Iskov Kopp | TOUKOKUU 2020 | MS-tauti |

Tine Iskov Kopp
Tohtori, candidata scientiarum
Dansk Multipel Sclerose Center,
Neurologisk Klinik,
Det Danske Scleroseregister,
Rigshospitalet Glostrup, Tanska

Melinda Magyari
Ylilääkäri, tohtori
Dansk Multipel Sclerose Center,
Neurologisk Klinik,
Det Danske Scleroseregister,
Rigshospitalet Glostrup, Tanska

Tautiprosessiin vaikuttavien lääkkeiden teho lasten MS-taudin hoidossa on verrattavissa niiden tehoon aikuisilla. Sukupuolen vaikutus ei kuitenkaan ole aikuisilla yhtä voimakas kuin lapsilla ja nuorilla. Hoidon varhaisella aloittamisella on yhteys suotuisaan ennusteeseen. Tutkimuksemme tukeekin käsitystä, että MS-tautia sairastavien lapsipotilaiden hoito on aloitettava varhain, kuten aikuistenkin MS-potilaiden kohdalla. Tautiprosessiin vaikuttavia lääkkeitä käytetään yhä laajemmin alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten multippeliskleroosin eli MS-taudin hoidossa. Nykyiset hoitosuositukset perustuvat kuitenkin aikuisilla tehtyihin, satunnaistettuihin, kliinisiin tutkimuksiin. MS-tauti ilmenee lapsipotilailla eri tavoin kuin aikuisilla. Lapsilla esimerkiksi pahenemisvaiheita esiintyy tiheämmin,1mutta haitta-aste pahenee hitaammin.2Onkin tärkeää tietää, miten lääkehoito vaikuttaa lasten MS-taudin taudinkulkuun. Asiaa selvittävät tutkimukset edistävät lapsille räätälöityjen spesifisten hoitosuositusten kehittämistä.  Tavoitteet ja menetelmät Hyödynsimme Det Danske Scleroseregister ‑rekisterin3tietoja. Kyseessä on valtakunnallinen rekisteri, johon kerätään kliinistä ja demografista tietoa kaikista MS-tautia sairastavista tanskalaisista potilaista. Tautiprosessiin vaikuttavaa hoitoa saavat MS-potilaat käyvät neurologian klinikoilla 3–6 kuukauden välein, ja käyntien yhteydessä kirjataan erilaisia kliinisiä tietoja. Tietojen kirjaaminen rekisteriin on lakisääteistä, joten kyseessä on täydellinen rekisteri kaikista tautiprosessiin vaikuttavia hoitoja saavista MS-potilaista. Lasten MS-taudin toteaminen ja hoito on keskitetty kolmelle klinikalle, joiden neurologeilla on asiantuntemusta lapsipotilaiden MS-taudista. Poimimme rekisteristä kohortin kaikista MS-tautia sairastavista lapsista, jotka aloittivat tautiprosessiin vaikuttavan hoidon ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä (n = 137). Seurasimme lasten vointia pahenemisvaiheiden ja EDSS-pisteiden (Expanded Disability Status Scale) suhteen heidän 25-vuotissyntymäpäiväänsä asti. Tämän jälkeen tutkimme, mitkä kliiniset ja demografiset piirteet ennustavat pahenemisvaiheiden esiintymistiheyttä. Lisäksi arvioimme EDSS-pisteiden huononemista ja paranemista Kaplan–Meier-käyrien avulla sekä yksi- ja monimuuttujaisilla regressiomalleilla. Tulokset • Lähtötasotiedot Mediaani-ikä ensimmäisen hoidon aloitushetkellä oli 16,4 vuotta ja mediaani-ikä tutkimuksen päättyessä 22,3 vuotta. Seuranta kesti keskimäärin 7,0 vuotta (mediaani). • Pahenemisvaiheiden esiintymistiheyttä ennustavat tekijät Sukupuoli ennusti pahenemisvaiheiden esiintymistiheyttä, ja naispuolisilla potilailla oli kutakin vuotta kohti yksi pahenemisvaihe enemmän kuin miespuolisilla. Lisäksi potilailla, joiden hoito aloitettiin yli kahden vuoden kuluttua ensimmäisistä kliinisistä oireista, oli kutakin puolentoista vuoden jaksoa kohti yksi pahenemisvaihe enemmän kuin potilailla, joiden hoito alkoi kahden vuoden kuluessa taudin alkamisesta. Kuvassa 1 esitetään, miten suuri osuus...