Etäkuntoutus osaksi laitoskuntoutusta mobiilisovelluksen avulla

Mauri Katajisto | TOUKOKUU 2020 | MS-tauti |

Mauri Katajisto
Ft, YAMK
Maskun neurologinen kuntoutuskeskus,
Neuroliitto ry

Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa pilotoitiin mobiilisovellusta osana MS-tautia sairastavien jaksotettua laitoskuntoutusta. Tällainen etäkuntoutus mahdollisti kuntoutujalle sekä fysioterapeutille toteutuneen harjoittelun raportoinnin ja edistymisen seurannan sekä säännöllisen viestiyhteyden myös silloin, kun kuntoutuja ei konkreettisesti ollut paikalla laitoskuntoutuksessa. Pilotista saadut tulokset olivat rohkaisevia. Vaikuttaa siltä, että etäkuntoutuksen käyttö osana laitoskuntoutusjaksoa tehostaa kuntoutustavoitteiden saavuttamista. MS-taudin kuntoutuksen yhdeksi osa-alueeksi on enenevässä määrin vakiinnuttamassa paikkaansa etäkuntoutus. Etäkuntoutus on yksi keino digitalisoida palveluja ja tuoda niitä paremmin ihmisten saataville asuinpaikasta ja palveluntuottajasta riippumatta. Suomessa Salminen ym.1 määrittelevät Kelan selvityksessä etäkuntoutuksen seuraavasti: »Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa (puhelinta, matkapuhelinta, tietokonetta ml. tablettitietokoneet, puhelimen ja tietokoneen yhteiskäyttöä sekä televisiosovelluksia) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella.» Etäkuntoutus voidaan jakaa reaaliaikaisiin menetelmiin ja ajasta riippumattomiin menetelmiin. Reaaliaikaisessa etäkuntoutuksessa kuntoutuja ja palveluntuottaja ovat yhteydessä toisiinsa reaaliajassa etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten avulla. Tällöin terapeutti voi esimerkiksi seurata kuntoutujaa tekemässä harjoitusohjelmaa kotona. Ajasta riippumattomalla etäkuntoutuksella tarkoitetaan terapeutin suosittelemaa kuntoutusta, jonka kuntoutuja toteuttaa omatoimisesti etäteknologian avulla. Tällainen menetelmä voisi esimerkiksi olla kuntoutujan omatoimisesti toteuttama harjoitusohjelma, jonka teosta automaattisesti muistuttaa hänen älylaitteellaan oleva sovellus. Näitä kahta menetelmää voidaan myös yhdistää, jolloin ne tukevat toisiaan.1 Etäkuntoutus osana kuntoutusketjua MS-tautiin liittyvissä etäkuntoutustutkimuksissa on etäkuntoutuksella todettu olevan positiivista vaikutusta erilaisiin fyysistä suorituskykyä arvioiviin mittareihin sekä mm. kognitiivisiin oireisiin, kipuun, ahdistukseen ja MS-oireiden kokemiseen.2-6 Etäkuntoutuksella on todettu Rintalan ym.7 mukaan olevan suuri vaikutus MS-tautia sairastavan fyysiseen aktiivisuuteen, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi kävelyyn. Khan ym.8 puolestaan löysivät kirjallisuuskatsauksessaan alhaisen tason näyttöä etäkuntoutuksen hyödystä vähentämään lyhytaikaista vammaa ja helpottamaan oireita, kuten uupumusta. Suomessa muun muassa Kansaneläkelaitos (Kela) on viime vuosina vahvasti nostanut esiin etäkuntoutusta osana nykyaikaista kuntoutusketjua. Esimerkiksi Kelan järjestämän harkinnanvaraisen neurologisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen palvelukuvauksessa ei ollut sanallakaan mainintaa etäkuntoutuksesta vuonna 2016, mutta tuoreimmassa 1.1.2020 voimaan tulleessa palvelukuvauksessa se on jo osa kokonaisuutta.9, 10  Mobiilisovelluksen integroiminen osaksi laitoskuntoutusjaksoa Maskun neurologinen kuntoutuskeskus (MNK) toimii...